Ohessa muita pienempiä hommia joita olen koulussa tehnyt. 

Harjoitusmielessä tehdyt pienet tuikkukipot ylijäädyistä liimalevynpaloista. 

~~~~~~~~

Koivusta tehdyt kehykset perheenjäsenen maalaukselle. 

Pintakäsitelty kyyhkynsinisellä osmo colorilla. 

~~~~~~~~

Ruiskumaalauskokeilua vanhalle koivuvaneri jakkaralle.

~~~~~~~~

CNC:llä jyrsitty kyltti liimalevyyn. Teksti kaipasi työstön jälkeen putsausta ja hiontaa käsin. Tämän jälkeen kirjaimet käsitelty mustalla maalilla ja käytetty leveänauhasantaajassa. 

 Lopuksi pintakäsitelty kyltti läpikuultavalla valkoisella puuvahalla. 

~~~~~~~~

Saaduista materiaaleista tehty reilunkokoinen kukka-asetelmalaatikko ulkokäyttöön. 

Valmiina.

~~~~~~~~

Kulahtaneen vanhan porrasjakkaran purku, vankistaminen ja päivitys.

Osat hiottu ja liimattu takaisin oikeille paikoilleen.  

Liimauksen jälkeen sipaistu kevyesti valkokuultavalla puuvahalla. Ajan patina toivotusti jäänyt näkyviin. 

~~~~~~~~

Viimeiseksi ja samalla keskeneräiseksi jäänyt työni koulussa oli tuolin kopioiminen olemassaolevasta tuolista. Ensin se täytyi mitoittaa ja piirtää, ja sen jälkeen ruveta hommiin.

Aloitin tuolin teon takajalkojen suunnittelusta ja valmistamisesta, johonka sainkin niin paljon aikaa menemään, että se tuoli jäi siihen vaiheeseen. Oppia ikä kaikki, jigin tekoa tuli ainakin harjoiteltua ja hiottua oikein urakalla. Oikeastaan aika mielenkiintoinen tehtävänanto. 

Jigin ollessa tarpeeksi suuri, kuten ylläolevassa kuvassa, sitä voi käyttää jalan etu- sekä takapuolen tekoon. Ajaa ensin toisen puolen, ja suunnittelee ja tekee sitten toisen jolla ajaa loppuun. Aikaa jigiin meni mielestäni tuhottomasti, mutta näppärähän se on kuin mikä. Itse en olisi ymmärtänyt esimerkiksi lisätä hiomapaperia pitämään kappaletta paikallaan, opettajalta saatu vinkki.

Tuolinjalan etuosan jyrsimistä alajyrsimellä.  Jigiin olisi halutessaan voinut vielä tehdä vankemmat kahvat joista pitää kiinni kappaletta työstäessä, mutta itselleni nämä riittivät oikein hyvin. 

Vuoden lopuksi harjoittelin vielä sorvausta koululla.  Olin odottanut tätä mielenkiinnolla, ja sitä se kyllä olikin, vaikka myös raskasta ja sotkevaa. Tein alunperin nuijaa joka on koulussa ns. sorvauksen minimi vaatimus. Nuijani odottelee vielä kotiutumista koululla, mutta ylijääneestä palikasta tein harjoituksena perheenjäseneni toiveesta sienen. Hän pintakäsittelee sen itse myöhemmin kärpässieneksi toisten kaltaistensa joukkoon, koska alusta johon se kiinnittyy tapistaan oli niin epätasainen että helpompi sovittaa ja tarvittaessa muokata sitä paikan päällä.

Sorvatessa tärkeimmät opit olivat mielestäni turvallisuus, eli palikan kunnollinen kiinnittäminen, tarvittavat turvavälineet, varovaisuus sekä huolellisuus. Taltta tahtoo todella herkästi ottaa kiinni ja lähteä käsistä, ja varsinkin jos tekee ajattelemattomasti todella ohuen kohdat, ja meinaa sen jälkeen vielä työstää paksumpiakin kohtia... Kappale tärisee ja on aloittelijana saada siistiä jälkeä. Ja muutenkin sorvaus vaatii täydellisen keskittymisen. 

Sorvattu nuija. Käsittely Liberonin öljyllä. 

Tässä seuraava työni, liimalevystä tehty kaappi.

Pintakäsitelty vaalealla läpikuultavalla puuvahalla.

Tässä ensimmäinen valmis huonekaluni.

Työjakkara, sarjoissa tasotappiliitokset ja kannen alla klossit jotka kiinnitetty lamellolla sarjoihin.

Pintakäsittelyyn käytetty puuvahaa, osmo color nokea sekä silkkiä.

Ensimmäinen valmis työni.
Koivusta tehty liimalevy; joka on alemmassa kuvassa käsitelty pellavaöljyllä, ja on täten valmis käytettäväksi leikkuulautana.

Suosituksia

Täältä löytyy kauniita skandinaavisia puusepäntuotteita. 

Toinen hauska ja vekkuli tapaus löytyy tästä.

Woodworking