Kolmas työharjoittelu

Viikko 9

Harjoitteluni viimeisellä viikolla teimme käytännössä samaa työtä koko viikon. Sahalla on alkamassa talvisesonki, ja talven ajan saha käy kuumana.  Tukkeja sahataan laudaksi ja lankuksi, niputetaan ja viedään katoksen alle aloittamaan kuivuminen. Työ on todella raskasta. 

Hetkeksi kun siirryimme palvelemaan asiakasta varaston puolelle, niin sahan edusta näytti tältä. Pelkkä näky nosti hikikarpalot otsalle. Puut lajitellaan ja siirretään oikeisiin nippuihin käsivoimin. Kyseessä oli tässä tapauksessa vielä yksi sahan painavimmista puulajeista, lehtikuusta, märkää sellaista. Päivien ja tämän viikon päätteeksi tiesi tosiaan tehneensä Töitä. 

Harjoittelu oli kaiken kaikkiaan hyvä kokemus, mutta vei mehut mennessään. Palaan hyvillä mielin koulunpenkille miettimään ja suunnittelemaan tulevaa. 

Viikko 8

Toiseksi viimeisellä viikolla teimme useita samoja töitä kuin aiemminkin, purimme, kirjasimme ja organisoimme Saksasta tullutta lastia, särmäsimme ja höyläsimme. Lisäksi pääsin kokeilemaan kuorimarautaa, jolla kuoritaan manuaalisesti kaarnat ja kuoret pois, jos asiakas tilaa verhoiluun tarkoitettua puuta. Pienen kokeilun jälkeen voin todeta se olevan todella fyysistä ja myös tekniikkalaji. Kuulin sanottavan myös, että mitä vanhempi kuorimarauta niin sen parempi. Itse lisäisin tuohon vielä "sen painavampi".. 

Toinen erikoinen ja uusi tuttavuus itselleni oli tämä. Kyseessä on säädettävä magneetti jolla saa terän pysymään tasaisesti paikallaan, jotta sen tasainen kiinnittäminen höylään olisi helpompaa. 

Viikko 7

Uusi viikko lähti käyntiin tukkeja sahaten. Asiakas toi mukanaan omat tukit, ja halusi ne sahattavan pystyasennossa.  Lopputuloksena olisi siis eri paksuisia 'suikaleita'. Sahaan ei saa kiinnitettyä niin pieniä kappaleita, joten jouduimme soveltamaan. Tukkien pohjaan porattiin pidempi lankku, jonka sai kiinni sahan pöytään. 

Asiakas kertoi tekevänsä kappaleista mm. juustolautasia, tarjoilualustoja, tarjottimia tai jopa pieniä pöytiä. 

Alla pieni kooste siitä, kun kaikki ei mene aivan suunnitellusti. Olen huomannut että kun puun kanssa on tekemisissä, niin vastaan voi tulla melkeinpä mitä tahansa. 

Ensimmäisellä kerralla tuntui hämmästyttävältä että puun sisältä voi löytyä kivi, mutta muutaman "löydön" jälkeen, siihenkin näyttää tottuneen. 

Löysimme myös puun sisältä linnunpesän, jossa oli vielä kaksi ehjä munaa tallella. Tosin kyseisellä puulla ei loppupeleissä tehnyt tästä syystä yhtään mitään.. 

Höylääminenkään ei aina suju kuin tanssi, vaikka puita oliskin jo työstänyt tovin. Kyseinen kappale paljastui melkoiseksi "propelliksi", eikä siitä olisi saanut kunnon lattialankkua tekemälläkään. Hukkaankaan se ei mene, sillä suurempia lähetyksiä tehdessä pakkaus tarvitsee myös suojaa päälle.

Viikko 6

Eräs asiakas oli tuonut aiemmin eri levyisiä lautoja kuivumaan. Meidän tehtävämme oli niiden kuivuttua lajitella ne leveyksien ja kunnon mukaan, ja sen jälkeen pilkkoa ne kaappasahalla toivottuihin mittoihin.  Samalla ne pinottiin lavoille, ja kiristettiin kuljetusta varten vanteilla. 

Aloitimme myös uuden lattia- ja paneeliprojektin toiselle asiakkaalle. Hyötyleveys, joka tässä mainitaan, oli itselleni uusi termi. Tuli myös huomattua että tämän kanssa tulee olla tarkka. Eli kyseessä on kappaleen leveys ilman ponttia.

Työ alkaa sillä että etsimme ensin varastosta tarvittava määrä tavaraa, joka täyttää toivotut kriteerit. Sitten siirrymme särmäsahalle, ja sen jälkeen höylälle. Käytännössä joka vaiheeseen tarvitaan trukki., Ensin puita täytyy siirrellä rakennuksesta toiseen, hakea höylä lämpimästä hallista ulkohalliin, kytkeä se imuriin, vaihtaa terät ja säätää niiden korkeus. Jo esivalmisteluihin menee aikaa. Lisäksi asiakkaita voi tupsahdella sahalle milloin vain, ja silloin työ aina keskeytyy. Viikon loppuun mennessä kaikki laudat ja paneelit olivat valmiina noutoa varten. 

Viikko 5

Yrityksellä on Fiskarsin kylällä useita yhteistyökumppaneita. Eräs veneenveistäjä tekee alihankintana omalla pajallaan töitä, mitä sahan tiloissa on mahdoton toteuttaa. Pääsin tällä viikolla muutamaksi päiväksi hänen pajalleen hionta-, pintakäsittely- ja pakkaushommiin. Asiakas oli tilannut reilun määrän massiivisen kokoisia asunnon kattoon tulevia tammiparruja, joita oltiin kuivattu heidän pyynnöstään mahdollisimman nopeasti. Tämä toki johti siihen että parrut halkeilivat ja elivät enemmän kuin ehkä ajateltiin. 

Lisäksi he toivoivat sahausjäljen jäävän näkyviin parrujen pintaan, siitä syystä pinnat sahattiin normaalia tylsemmällä terällä. Tämän jälkeen pinnat hiottiin kevyesti epäkeskohiomakoneella, imuroitiin, ja lopuksi käsiteltiin supi saunavahalla. Seuraavana päivänä parrut pakattiin pahveihin, ja laitettiin lisäksi vahvikkeet päihin ja kohtiin josta trukilla nostetaan paketteja.

Viikko 4

Uusi viikko ja uudet kujeet. Tämän viikon niputimme aina sään salliessa douglaskuusta, jota samalla sahattiin tukkikaupalla. Seassa oli kahta eri paksuutta, 52mm ja 34mm. Painoa oli taas rutkasti, varsinkin kun joka toinen päivä satoi vettä, ja puut imivät taivasalla kaiken minkä ehtivät. Joka kerroksen väliin tulee 1,5 metrin välein poikittain kapeat puutikut, jotka auttavat puita kuivumaan.  Pintakerrokset menevät aina hakkuriin, koska ne ovat niin epämääräisiä ettei niistä saa tähän tarkoitukseen hyvää. 

 

Olen oppinut tällä viikolla myös teoriaa muunmuassa puun kaadosta. Miksi puuta suositellaan kaatamaan talvella? Syyt on moninaiset; puu on kevyempää talvella, liikkuminen on helpompaa kun maa on kovaa, sekä värivirheiden syntymisten estämiseksi. Sinistäjäsientä saattaa ilmestyä puuhun, jos se kaadetaan lämpimissä olosuhteissa, esimerkiksi kesällä. Kaataminen talvella ja pakkasella on paras keino estää tämä esteettinen ongelma. 

Sinistäjäsieni on ainoastaan esteettinen "vaiva" puussa.  Tosin ihmiset luulevat usein puun olevan laho tai pilalla kun sieni pääsee valloilleen, kuten itsekin aiemmin luulin..

Viikko 3

Uutena asiana opin nyt mitä puussa oleva läski on. Ainakin tässä tapauksessa oli todella helppo ymmärtää, nähdä ja tuntea. Se oli niin pehmeää puun reunassa olevaa mössöä, verrattuna muuhun puuhun johon ei tullut edes kynnellä painamalla viirua. Kyseessä on tässä lehtikuusi ja sen "läskireuna", joka muuten on mäntyäkin "parempi" tuottamaan pihkaa. Runsas pihka tuo muun muassa lisää painoa puulle, sekä tukkii esimerksi höylän terät ja pöydän todella pahasti.  

Pääsimme myös pakkaamaan harjoitteluaikani ensimmäistä isompaa lähetystä, eli aiemmin tehtyjä lattialankkuja ja paneeleja. Kuten olen huomannut jo useasta helpon tuntuisesta asiasta, harjoitus tekee varmasti tässäkin asiassa mestarin. Yrityksellä on tapana laittaa kuljetettavien lautojen alle ja päälle kuljetusta helpottavat "palikat", jotka pitävät pakkauksen irti maasta, ja samalla helpottaa esimerkiksi trukilla liikuttamista. Palikoiden ympärillä menee metallivanne, joka kiristetään siihen tarkoitetulla laitteella. Suojamuovi on toki näiden sisässä, ja estää puiden kastumisen. Pakkaamisessa on hyvä olla kaksi henkilöä, koska yhdellä ei kädet riitä kaikkeen. 

Viikko 2

Tällä viikolla rakensimme alkuun ulkona kuivumassa oleville puupinoille katoksia, ja virittelimme niitä valmiiksi suojaamaan taivasalla olevia nippuja. Syksyn ja varsinkin talven tullen puita ei voi jättää ilman suojaa, vaan ne tarvitsevat jonkinlaisen katon päälleen pysyäkseen hyvänä ja käyttökelpoisena. 

Viime viikolla särmätyt ja kuivumaan laitetut männyt otettiin nyt uunista pois, ja aloimme seuraavaksi höyläämään niitä. Asiakas on tilannut yhteensä 130 neliötä männystä tehtävää erilaista materiaalia, jota työstämme tällä viikolla. Nelikarahöylällä voi höylätä suurenkin määrän kerrallaan (yli 10 mm)  ja itse kone työstää siksi tavaraa melko hitaasti.

Ensin höyläsimme puista suurimman osan halutusta määrästä. Sen jälkeen puhdistimme ja vaihdoimme terät, jotta saatiin höylättyä siistit pinnat, pontit ja pohja-urat kappaleisiin. Työhön kului jälleen useampi päivä.

Viimeistään tässä kohtaa käsitin miten paljon männystä tulee pihkaa, varsinkin höylätessä. Tästä syystä  höylää on todella tärkeä puhdistaa ja huoltaa höylää tasaisin väliajoin. Pihkan huomaa kun kappale liikkuu huonommin höylässä, ja välillä pitää työntää kappaletta kovallakin voimalla jotta se liikkuisi höylän läpi. Yrityksen höylä on manuaalisesti säädettävä, joten useimmiten tarvitaan muutama harjoittelukappale, joita mittaamalla selviää minne suuntiin ja kuinka paljon teriä tulee säätää. Muutaman valmiin laudan jälkeen kannattaa vielä varmistaa että pontit osuvat hyvin kohdalleen ja laudat sopivat yhteen. , koska meidän käyttämämme höylä säädetään manuaalisesti, menee 

Viikko 1

Aloitin harjoittelun uudessa paikassa , tällä kertaa tuotantoketjun alkupäästä jonkinasteisella pienellä sahalla. Yrityksen toiminta on käsitykseni mukaan laajempaa ja muutenkin poikkeavaa kuin tavallisella sahalla.

Yritys toimittaa puuta asiakkailleen eri muodossa, tuppeensahattua lautaa, särmättyä, pontattuja listoja, parruja etc. Asiakas voi hakea ja valita puut itse liikkeestä, tai tilata eri toimitusmuodoin. Varastossa on useita eri puulajeja; kotimaisista lajeista eksoottisimpiin.

Särmäsimme heti harjottelun alkuun pari päivää mäntyä. Ensin säädetään sahan tietoihin minkä levyistä tavaraa halutaan, niin lasersäde osoittaa mistä kohtaa terät leikkaavat. Tasaisin väliajoin kannattaa tarkistaa säteiden mitta ja terien välinen sisämitta, sillä terät saattavat joskus liikkua.  Yksi henkilö asettaa työstettävän puun särmään, ja tässä tapauksessa kaksi vastaanottaa leikatut rimat ja laudat ja laittaa paikalleen. Työ oli todella raskasta, sillä kappaleet olivat suuria, märkiä ja painavia. 

Laitoimme loppuviikosta männyt uuniin kuivumaan. Muutamaan kappaleeseen ja/tai eri paksuisiin puihin laitetaan sensorit, jotka mittaavat virtausta puun sisällä, ja lukuja seuraamalla näkee milloin puu on halutun kuivaa. Puuhun pitää porata pienet reiät, jotta piikit saadaan puuhun. Jälkikäteen ne napataan pois vasaran avulla.